6. Lähipäivien jälkipuintia, osa 2 (24.3.18)

Lauantai-aamu alkoi tuhdilla ja perusteellisella paketilla siitä, mitä kaikkea tämä amisreformi tuo tullessaan, mikä kaikki muuttuu ammatillisessa koulutuksessa ja miten niihin valmistaudutaan.
Opinnoissa päätöksentekoon osallistuu niin koulutuksen hallinto, opiskelijan asema (oikeudet ja velvollisuudet) sekä toiminta opetustilanteessa (opettajat). Muutoksia reformin myötä on monia: oppimisen tavat ja ympäristöt, työelämän vaatimusten huomiointi, hakumenettelyt joustavimpia, yksilön osaamisen huomiointi ja oppilaitosten arviointi ja tuloksellisuus. Eli toisin sanoen kaikki muuttuu.
Opettajan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä että nuorten ja aikuisten väliset erot kaventuvat, ryhmät ovat monimuotoisempia, tutkintojen laajuus ja määrä supistuvat, open työ monimuotoistuu - asiantuntijuus korostuu, yhteistyö korostuu -, opettaja muuttuu enemmän ohjaajaksi, taistelu keskeyttämistä vastaan kiihtyy ja työmäärät ja työtavat tulevat läheisempään tarkkailuun. Opiskelijoiden edistymisestä tulee pitää huolta, yksilöllisyys on taikasana ja opiskelijat edistyvät eri tahtiin. Opetusta tulisi muuttaa myös työelämäpainoitteiseksi: on vastattava nopeasti työelämän tarpeisiin, opettajan ammatillinen osaaminen korostuu ja opiskelijoiden osaamisen hankkiminen ja osoittaminen on edelleen tärkeää.

Lopun päivää teimme parityönä esitystä, jossa kerromme mitä arvoja opettajan työssä itse koemme tärkeimpänä. Kun lähti miettimään arvoja, niitä tulikin aika pitkä lista:
- myönteinen ihmiskäsitys - suvaitsevaisuus
- yhteisöllisyys - hyvät tavat ja vastuu toiminnasta
- ympäristövastuullisuus (oman työympäristön siisteys ja luonnon arvostaminen)
- oma-aloitteisuus ja luovuus (työn arvostaminen ja tiedon hyväksikäyttö)
- oppimimsympäristöstä huolehtiminen
- ihmisarvo: ihmisen kohteleminen on itseisarvo
- oikeudenmukaisuus: tasa-arvo, yhdenvertaisuus
- totuudellisuus: rehellisyys, kunnioitus, avoin keskustelu
- vastuu ja vapaus: arvomaailman kunnioitus, lainsäädäntö
- tasapuolisuus
- kriittisyys
- avoimuus
- vastuullisuus
- toisten huomioon ottaminen
- ryhmässä toimiminen ja verkostoituminen
- sitoutuminen, lojaalisuus
- kannustaminen
- luottamus

Luultavasti jotkut listatuista sopivat hyvin yhteen, joten päädyimme seuraaviin 10 arvoon, joista aiomme pitää myöhemmin lyhyen power point-esityksen:
Suvaitsevaisuus, Totuudellisuus, Kunnioitus, Yhteisöllisyys, Vastuullisuus,
Sitoutuminen, Oikeudenmukaisuus, Kriittisyys, Myötätunto ja Yhdenvertaisuus.

6. Lähipäivien jälkipuintia, osa 1 (23.3.18)

Opekoulutuksen viimeiset lähipäivät ovat takanapäin. Maaliskuun päivillä saimme kuunnella tuhtia annosta erilaisista säädöksistä, laeista ja tekijänoikeuslaista, sekä ammatillisen opettajan uudistumisesta. Tietoa tulikin enemmän kuin arvasikaan, tavallaan se on hyvä päättää opinnot näin työntäyteiseen viikonloppuun.

Luennointi tekijänoikeuslaeista oli hyvä ja tuotti paljon kysymyksiä ja keskustelua siitä mikä on oikein ja mikä ei. Henkilötietolaki ei ole sama asia kuin tekijänoikeuslaki. Tekijänoikeus = luovan työn suoja, ja suoja syntyy heti kun teos on luotu. Opettajille tämä on tärkeää sillä me valmistelemme materiaalia, käytämme toisteken tekemiä materiaaleja ja ohjaamme tulevaisuuden tekijöit ja käyttäjiä. Oikeudenhaltija on henkilö, joka omistaa oikeudet tai jolla oikeudet johonkin teokseen on hallinnassa. Tekijänoikeussuojan saa teos jos se on kirjallinen ja taiteellinen sekä itsenäinen ja omaperäinen. Yhteisteokseksi kutsutaan sellaista, jonka tekemisessä on ollut mukana monta tekijää, tällöin tekijänoikeus on tekijöille yhteinen, esim oppikirja tai -materiaali. Yhteenliitetty teos on taas sellainen jonka tekijät luovat oman osuutesa itsenäisesti, esim. kuvitettu kirja. Tekijänoikeus suojaa luovan työn tulosta, eikä tee vaatimusta materiaalin suhteen, eli jopa silloin kun teos on tehty lumesta tai hiekasta. Tekijänoikeus ei kuitenkaan suojaa ideaa, periaatetta, logiikkaa, juonta tai tietoa. Kuvattaessa tekijänoikeudet syntyy valokuvaajalle, ei kuvattavale. Kuvaaminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin kuvan käyttö ja kuvan julkaisu jostakin henkilöstä ei saa loukata kuvattavan henkilön kunniaa tai yksityisyyttä.

Vertaisryhmän jäsenten tuottama esitys Sora-lainsäädännöstä, tasa-arvosta ja niiden näkymisestä oppilaitoksissa tuotti myös kommentteja ja pohdittavaa. Itseäni erityisesti kiinnostaa tietää vielä lisää siitä, miten yhdenvertaisuutta edistetään ammatillisissa kouluissa, miten se näkyy arkipäivässä vai onko tilanteita, joissa toimitaan periaatteiden ja ammattietiikan vastaisesti.

HEKS3

HEKS3 itsearviointi liittyy ammatillisen opettajan ammattitaitovaatimuksiin ja osaamisen kriteereihin. Omaa tähän astista osaamista ja kehitystä arvioin näihin vaatimuksien ja kriteereiden suhteen.


1. Ammatillisen opettajan toiminta rakentuu ammattikasvatuksen tietoperustalle
Tietoperustalla tarkoitetaan pedagogista käyttöteoriaa ja toimintaa. Oppimiskansioon kirjoitin omaan opetustyöhön liittyvän käyttöteorian.
Käyttöteoria kehittyy sitä mukaa kun toimii opettajana, saaden vaikutteita siitä millaisena opettajana itseään pitää, millaista pedagogiikkaa haluaa toteuttaa ja millaiset arvot sen taustalla ovat. Yksinkertaiset kysymykset opetusta laadittaessa on hyvä pitää mielessä: Miksi opetetaan ja miksi opitaan? Mitä opetetaan ja mitä opitaan? Miten opetetaan ja miten opitaan? Opetus ja oppiminen on oltavaa mielekästä sekä opettajalle että oppijoille. Voidaan teorisoida paljonkin miten opetus ja oppimisympäristöt ja oppijoiden tietotaito ja asenteet vaikuttavat oppimisen tehokkuuteen, mutta kun mietitään mikä on tärkeintä jokaiselle oppikerralle, on nuo peruskysymykset mielestäni niitä, joihin palata. Oppimistilanteessa kuitenkin aina on tärkeintä oppijan oppiminen ja oppimisen mielekkyys ja tarkoitus.
Oma käyttöteoria varmasti kehittyy kun saan enemmän opetuskokemusta, ja kun on saanut opettaa samaa ryhmää tai samassa työpaikassa, jolloin opetuksen kehitys olisi luontevaa ja väistämätöntä. Aloittelijana tulee ensin keskityttyä enemmän oman aihealueen ympärille, myöhemmin oppijoiden tarpeet tulevat otettua paremmin huomioon. Kokemusta vaaditaan mm. ongelmanratkaisukykyjen parantamiseen ja oivallusten lisääntymiseen.


2. Ammatillisen opettajan toiminta on eettisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti perusteltua
Ammatillisen opettajan toiminta perustuu omaan ammattitaitoon ja opetustyön arvopohjaan. Opettajalta edellytetään jatkuvaa oman ammattitaidon ylläpitämistä. Opetustyötä koskevat lainsäädännöt ja normit määrittelevät opettajan perustyön. Ammattietiikka kuitenkaan ei synny ulkoisesti vaan perustuu sisäistettyyn käsitykseen ammatin moraalisesta vaativuudesta.
Vastuu omasta osaamisesta pysyy siis opettajalla itsellään ja uskonkin että tarvittaessa tulen ottamaan lisäkursseja ja kerään tietoa ammattialaan liittyen. Opekoulutuksen kautta syntynyt syvällisempi tietoisuus opetustyöhön liittyvistä lainsäädännöistä auttaa luomaan laadukasta opetustyötä.
Opettajalla on rooli myös oppijoiden myönteisissä oppimiskokemuksissa ja oppijan itseluottamuksen ja sosiaalisen vastuullisuuden vahvistamisessa. Arvioinnin tulee olla vastuullista ja yhdenvertaista ja opettajana minulla on vastuu oppijan kehityksestä ja oppimisesta. Käytännön työssä nämäkin vastuut ja roolit vahvistuvat ja kehittyvät ja määrittävät minua opettajana.



3. Ammatillinen opettaja kehittää osamistaan systemaattisesti arvioiden ja monipuolisesti dokumentoiden yhdessä työelämän, opiskelijoiden ja kollegojen kanssa

http://www10.edu.fi/ammattipeda/?sivu=opettajan_osaamisen_kehittaminen
Ammatillisessa koulutuksessa korostunut opiskelijalähtöisyys ja osaamisperusteisuus poistavat opettaja- ja sisältölähteistä ajattelua. Opettajilta vaaditaankin nykyään vahvuuksia eri osa-alueilta ja kehittää näitä alueita jatkuvasti. Enää ei riitä vain substanssiosaaminen ja pedagogiset taidot, on myös hallittavat oman osaamisen ja työelämän kehittymistä ja olla vahvasti mukana työyhteisö-osaamisessa. Uskon että olisikin mielekästä olla mukana tunnistamassa ja kehittelemässä koulutuksen kehittämisen kohteita, sillä oppijoiden oppiminen on edelleen opetuksen päämäärä. Näkisin itseni tulevaisuudessa opetustyöhön liittyvissä kehitysprojekteissa ja opetustyön uudistamisessa. Vaikka muutoksia on jo nyt syntymässä ja uusia menetelmiä ja ideoita ja taitoja ollaan omaksumassa, suuret rattaat pyörivät hitaasti ja muutosten vaikutukset tulevat näkymään vasta pitkän ajan kuluessa.


4. Ammatillinen opettaja käyttää ja kehittää oppimiskeskeisiä ohjaus-, opetus- ja arviointimenetelmiä yhdessä työelämän, opiskelijoiden ja kollegojen kanssa
Oppimiskeskeisten menetelmien ainoa, itsestäänselvä, päämäärä on oppijan oppiminen ja oppimisen näyttäminen työelämässä. Varsinkin nyt amisreformin mukana tulleissa ohjeistuksissa muistutetaan opettajia kuinka tärkeää on opiskeluprosessien henkilökohtaistaminen ja opiskelijakeskeisyys. Ehkä olen vielä liian noviisi ja idealisti, mutta en tiennytkään että koulumaailmassa voisi olla mitään muutakaan lähtökohtaa opetuksien ja arviointien laatimiselle ja toteuttamiselle kuin oppijoiden oppiminen ja parhaan mahdollisen tietotaidon kartuttaminen työelämää varten. On totta, että arviointi tulee olla yhtenäistä ja on totta, että erilaiset opiskelijat oppivat eri tavoin, mutta tässä tapauksessa ei voida laittaa jokaista samaan riviin ja opettaa ja arvioida samalla tavalla. Ehkä näin kuitenkin tapahtuu, koska se on helpointa (?) opettajille ja helpottaa heidän työtään. Kuitenkin oppijat tulisi arvioida ottaen huomioon heidän potentiaalit ja tietotaidot ja motivaatio ja kykeneväisyys kyseiselle alalle. Haluaisin uskoa, että tulevaisuudessa voisin työskennellä samalla tavalla ajattelevien opetushenkilöstöön kuuluvien ammattilaisten kanssa.


5. Ammatillinen opettaja kehittää oppimisympäristöjä ja -prosesseja eri verkostoissa ja yhteisöissäYksilöllisyyden ja joustavuuden edistäminen sekä oppimisperusteisuus edellyttävät oppimisympäristöjen ja -prosessien kehittelemistä. Oppijoita tulee arvioida jatkuvasti ja oppimista tulee tunnistaa. Oppilaitosten oppimisympäristöjä voisi monipuolistaa mahdollisten puuttuvien osaamisten hankkimiseksi, esim. eri oppilaitosten yhteistyönä. Oppijat tarvitsevat hyvää ohjausta opintopolkujen toteuttamiseksi ja työelämään siirtyessä. Työelämä, yritykset, ovat myös yksi iso tekijä monipuolisena oppimisympäristönä; sitä kautta opiskelijat saavat ensikäden kokemusta alan töistä. Monipuolisuus onkin tärkeää oppimisympäristöissä ja -prosesseissa. Reformi jo itsessään pakottaa yritykset ottamaan vastaan opiskelijoita ja koulun ja työpaikan välisiä suhteita onkin ylläpidettävä. Olen itse työskennellyt eri yrityksissä ja minulla on ammatillinen koulutus taustalla, joten muistan ne työharjoitteluajat yrityksissä rikastaneen opintoja ja avanneen silmäni koulutuksen mahdollistamille työpaikoille.
Oppimisprosesseihin kuuluu myös digitaaliset työvälineet, sillä oppiminen on kuitenkin jo enemmän digitaalisesti verkoissa perinteisiin oppimistapoihin verrattuna.Opekoulutuksen aikana olen tutustunut moneen erilaiseen sivustoon, joiden avulla laatia opetuksia varten esityksiä. Hyvänä esimerkkinä Padlet, Prezi, Popplet, Trello, Kahoot, Spark, Youtube. Kaikkia näitä voi käyttää luentomateriaalia valmistettaessa ja monipuolistaen opetustunteja. Omassa opetusharjoittelussa käytin Metropolian omaa Flinga-boardia, joka löytyy netistä kyllä omana interaktiivisena boardinaan myös. Näitä erilaisia sivustoja onkin hyvä pitää mielessä kun seuraavan kerran pääsee laatimaan luentoja.


6. Ammatillinen opettaja kehittää vuorovaikutustaitojaan avoimesti ja luovasti moninaisuutta arvostaen
Vuorovaikutustaitoihin liittyy esim. ammatillisuus, tietoisuus ja ylpeys omasta osaamisestaan. Ammatillisuuteen kuuluu työelämän ja muiden asioiden ja tunteiden erottaminen toisistaan, jotta opettajan ja oppijan välinen kohtaaminen pysyy kontekstissa. Itse koen tulevan opiskelijan lähelle helposti jos tilaisuus siihen tarjoutuu, mutta samalla on muistettava rajat ja kohdata sitten kaikki opiskelijat samalla tavalla, jotta pysyisin toiminnaltani tasa-arvoisena ja yhdenvertaisena. On helppoa olla luontevassa vuorovaikutuksessa oppimista haluavien opiskelijoiden kanssa ja samalla pitää etäisyyttä "takapenkkiläisiin", jotka eivät osallistu tunnilla. Tämä tulee olemaan itselleni haasteellisinta suurempien oppilasryhmien kanssa: olla rohkeampi hiljaistenkin oppilaiden suhteen ja saada kaikki osallistumaan opetukseen. Uudelleenmietityt oppimisympäristöt voisivat myös edesauttaa parempaa vuorovaikutusta ja dialogia. Myönteinen, kannustava ja aktiivinen ilmapiirin luonti on myös edellytys hyvälle vuorovaikutukselle.


7. Ammatillinen opettaja tietää ammatillista koulutusta ja työelämää koskevat säädökset ja noudattaa niitä työssään
Opintojaksokokonaisuudet 2.4 ja 3.2 johdattivat meidät ottamaan selvää syvällisemmin koulutuksen arvioinnista, säädöksistä, laeista, opettajien kelpoisuuksista ja rahoituksesta. Näitä tietoja en olisi itsekseni osannut edes hakea ilman opekoulutusta ja nyt tunnen ymmärtäväni paljon paremmin koulutukseen liittyvistä säädöksistä ja miten ne vaikuttavat opettajien työhön, opiskelijoiden koulutukseen, arviointiperiaatteisiin, opetuksien laadukkuuteen ja koulujen menestymiseen


8. Ammatillinen opettaja rakentaa yhteiskunnallisena vaikuttajana edellytyksiä tulevaisuuden ammatilliselle koulutukselle
Opintojaksolla 3.1 opimme Twitterin käyttöä ja seuraamaan koulutukseen liittyvää keskustelua. Twitterin kautta tietoa jaetaan todella paljon ja siellä voi seurata keskusteluja ja osallistua niihin myös itsekin. Lähdinkin liikkeelle seuraamalla opetusministeriä ja joitakin ammatilliseen koulutukseen liittyvien päättäjien ja opettajien postituksia ja twiittasin itsekin ahkerasti opintojaksoa varten reilusti yli parikymmentä twiittiä. Koulutukseen liittyvää uutisointia ja keskustelua on tullut todella runsaasti alkuvuodesta asti, varmasti amisreformin myötä enemmän kuin mitä yleensä. Twitter on ehdottomasti yksi hyvä vaikutuskeino suoraan päättäjiin ja muihin koulutuksesta kiinnostuneisiin tahoihin. Aloittelevana opettajana on mielestäni tärkeää olla tietoinen siitä, mihin suuntaan keskustelu koulutuksesta jatkuu ja mitkä ovat tulevaisuuden näkymät, millaisia muutoksia tulee ja voiko niihin vaikuttaa. Tulen jatkossakin seuraamaan keskustelua ja käyttämään Twitter-tiliäni ahkerasti.


9. Ammatillinen opettaja ohjaa opiskelijoita valmistumaan ja työllistymään sekä tukee heidän valmiuksiaan yrittäjyyteen
Reformin myötä opiskelijoilta edellytetään aiempaa enemmän itseohjautuvuutta ja kykyä arvioida omaa osaamistaan. Ammatillinen opettaja lisää omalla toiminnallaan tätä itseohjautuvuutta ja auttaa opiskelijaa näkemään mitkä ovat hänen vahvuutensa ja mistä asiosta tulee hankkia enemmän tietoa. Opettajan rooli varsinkin koulutuksen loppua kohden onkin enemmän ohjaavaa kuin opettavaa. Alussahan opiskelijat ovat riippuvaisia opettajan toiminnasta ja tarvitsevat paljon palautetta. Palaute auttaa opiskelijaa syventämällä heidän omaa näkemystään ja itsetietoisuutta. Oppilailta vaaditaan myös itsearviointia, joka parhaimmillaan voi olla yhdessä oppimista ja jaettua asiantuntijuutta.
Opettajilta vaaditaan paljon aktiivisuutta, jotta he mahdollistavat oppilaiden valmistumisen ja työllistymisen. Hyvät kommunikaatiotaidot, luottamus opiskelijaan, jatkuvan palautteen antaminen ovat kaikki tärkeitä ominaisuuksia opettajalle jotta oppilas oppii ja kehittyy ja valmistuu ja löytää valmistututtuaan työpaikan. Opettajan tulee olla myös aktiivinen työharjoittelun hakuprosesseissa ja auttaa parhaansa mukaan opiskelijoita löytämään heille työharjoittelupaikat. Opettajan omat suhteet alan yrityksiin ovat tärkeitä, toimien linkkinä koulun ja työelämän välillä.
Oppilaitosten tulisi tehdä yhteistyötä yritysten kanssa, jotta opiskelijat pääsevät tutustumaan heidän toimintaan ja syventämään ymmärrystä oman alan työllisyysmahdollisuuksiin. Opiskelijoita voidaan tukea yrittäjyyteen lisäämällä mahdollisesti alaan liittyviä opintojaksoja, tekemällä vierailuja yrityksiin ja houkuttelemalla yritysten edustajia luennoijaksi.
Omalla alallani yrittäjäksi päätyy todella harva, suurimmaksi osaksi valmistuneet aloittavat jatko-opinnot, päätyen yliopistoihin tutkimusryhmiin väitöskirjaopiskelijoiksi tai yrityksiin töihin. Jatko-opintoihin voisin kuvitella ohjaavani sellaisia opiskelijoita, joilla selvästi on potentiaalia toimia tutkimuksen parissa, jotka ovat todella motivoituneita ja erityisen kiinnostuneita tieteen tekemisestä ja alalle soveltuvia. En kuitenkaan sokerikuorruttaisi tutkijaksi pyrkivän tulevaisuudennäkymää, tekisin sen hyvin selväksi millaista jatko-opiskelijan/tutkijan arki olisi työn ja rahoituksen suhteen. Oman alan suhteen paljon tarvitaan aitoa kiinnostusta alaa kohtaan, jotta siinä pärjää. On oltava kykeneväinen monipuolisuuteen, omaksuttava nopeasti uudenlaisia työmenetelmiä ja työskenneltävä englanniksi, sillä suurimmaksi osaksi oman alan työpaikat, yliopisto ja yritykset, ovat kansainvälisiä.

Mitä tulee omaan opettajuuteen, omiin valmiuksiin toimia ammatillisena opettajana/ohjaajana ja koulutuksen parissa työskentelyyn, sanoisin olevani hyvinkin motivoitunut ja valmis tekemään työtä omien taitojen kehittämiseksi. Ohjauskokemusta tulen saamaan tänä kesänä kesätyöntekijää ohjatessa labratöihin. Toivoisin saavani mahdollisuutta antaa luentoja tms tunteja tulevaisuudessa, ammattikouluissa, ammattiopistoissa tai vastaavissa oppilaitoksissa.

amm

allE

5. Lähipäivien jälkipuintia, osa 2 (24.2.18)

Toinen lähipäivä alkoi hyvin aktiivisella harjoituksella, johon osallistui kaikki viikonloppukurssin  tutor-ryhmät yhdessä. Kävimme pohjustusta aamun tehtävään aulassa. Ideana oli keskustella yrittäjyydestä muiden vertaisryhmien jäsenten kanssa ja koota ajatuksia yhteiselle padlet-sivulle, joka saikin paljon keskustelunavauksia ja kommentteja eri ryhmiltä. Itse keskustelin neljän hengen porukassa, ollen Osallistuja, eli keskustelimme hyvin vilkkaasti aiheesta keskenämme. Minä myös kirjasin ylös ajatuksia joita ryhmämme sai aikaiseksi, joten olin tavallaan myös kirjaaja. Jokainen sai päättää mitä roolia halusi ylläpitää aamun aktiviteetissa, perhosiakin pörräsi ympärillä ottaen hetkellisesti osaa keskusteluihin.

Keskustelujen jälkeen kokoonnuimme eri porukalla "leirinuotiolle" keskustelemaan vielä lisää yrittäjyydestä ja koulutuksesta. Kokosimme ajatuksia kolmen eri kysymyksen alle pienissä ryhmissä.

Yrittäjyys-alue oli tällä tavoin loppuun asti saateltu, yrittäjyys ja siihen liittyvät aiheet olivat saaneetkin kovin suuren kakun koko opeopinnoista. Itselleni tulikin yllätyksenä, kuinka paljon puhuimme yrittäjyydestä samalla kun opiskelemme opettajiksi. Itse en osannut yhdistää noita asioita toisiinsa, tai nähdä yhteyttä niiden välillä, ennen opintoja. Kuitenkaan en usko että ihan jokaisesta olisi yrittäjäksi, tai että siihen tulisi ryhtyä viimeisenä vaihtoehtona koska tarvitsee työtä. Joka tapauksessa opintojen myötä yrittäjyys ja koulutuksen ja yritysmaailman välinen yhteistyö on tullut selvemmäksi.

Loppupäivä keskityttiin oman parin/kolmen hengen ryhmän kanssa oman opetusmallin esityksen valmistautumiseen ja esittämiseen. Oma ryhmäni valitsi "oivaltava oppiminen", johon saatiin paljon materiaalia Kirsti Lonkan kirjasta ja myös netistä eri sivustoilla. Padlet oli jälleen kerran hyvä sivu koota esitykseen liittyvää materiaalia. Yksi ryhmä teki esityksen Problem Based Learning-metodista ja toinen kertoi Flipped learning-opetusmallista. Jokaisesta oppimismallista löydettiin yhtäläisyyksiä mutta myös eroavaisuuksia keskenään. Informaatiota olisi löytynyt enemmänkin, mutta esitykset pyrittiin pitämään tiiviinä ja informatiivisina. Kaiken kaikkiaan toinen lähipäivä oli hyvin työntäyteinen ja toiminnallinen päivä.

5. Lähipäivien jälkipuintia, osa 1 (23.2.18)

Helmikuun lähipäivillä keskityimme ammattikorkeakoulujen säädöksiin, lakeihin ja rahoitusmalleihin yhden vertaisryhmän esityksen kautta. Joitakin yhtäläisyyksiä erityisesti rahoituksesta löytyi ammatillisen koulutuksen vastaavaan, joka nyt muuttui reformin myötä selkeämmäksi. Amk-esityksen myötä keskustelua säädöksistä ja kaikesta muustakin syntyi paljon, kun pohdimme miten lait ja asetukset näkyvät itse työssä.

Ihan päivän alussa rentouduimme mielikuva-harjoituksen avulla, jossa valitsimme tuolin joka kuvastaa meidän opettajana toimimista ja seuraavaksi valitsimme paikan jossa toivoisimme olevamme tulevaisuudessa, littyi se sitten opettajuuteen tai yksityiselämään. Kuva-assosiaation avulla saimmekin keskutelua aikaiseksi ja muistelin että olin käyttänyt samaa menetelmää aikoinaan kun opetin englantia aikuisille opiskelijoille ulkomailla. Kuvan avulla kun pystyy johdattamaan keskustelua tiettyyn suuntaan, harjoittelemaan esim. uutta kieltä tai fokusoitumaan johonkin tiettyyn aiheeseen.

Kävimme myös läpi opetukseen liittyvän kyselyn tuloksia, joihin olimme vastanneet aiemmin. Kyselyssä paljastui kuinka alhaiset pisteet olimme antaneet itsellemme kun kysyttiin valmiuksia opetusta tai ohjausta varten. Tästä tuli mieleen itselleni että ehkä opetusharjoittelun määrä ei ole tarpeeksi opettajaopinnoissa, vaan sitä pitäisi lisätä, jotta opiskelijat kokisivat olevansa valmiimpia opettamaan valmistumisensa jälkeen.

Lopuksi myös kävimme läpi mitä kaikkea olimme saaneet selville Educa-messuilla, jotka järjestettiin tammikuussa. Tapahtumana ne oli hyvin järjestetty ja todella mielenkiintoiset, ja tulevaisuudessa tulen varmasti osallistumaan uudelleenkin. Tein padlet-koosteen omista messuajatuksistani ja videoista.

3.1. Työpaja 11.1.18

Ammattisivistys ja työelämän muutos-opintojakso koostuu omalta osaltani alkutyöpajasta, mediapolusta ja maaliskuun päätöstyöpajasta.

Aloitimme palauttamalla mieliimme miten koulutus ja työnteko on historian vaiheissa muuttunut ja missä olemme nykypäivänä. Mietimme miten 'sivistys' ymmärretään nyt ja miten laaja merkitys sillä sanalla onkaan.
Jakauduimme edustamiemme ammattien mukaisiin ryhmiin ja keskustelimme Megatrendeistä meille jaettujen korttien avulla. Löysimme melko hyvin samankaltaisia ajatuksia, vaikka olimme kaikki eri aloilta ja näiden ajatusten pohjalta laadimme kaavion niistä ydintaidoista, joita työntekijällä tulisi olla jotta voisi menestyä nykyajan kilpailuhenkisessä yhteiskunnassa.

Loppupäivän opettelimme sitten Twitterin käyttöä ja jaoimme toistemme twitter-tilit, jotta voimme seurata toistemme uutisointia ja kommentointia. Listasimme syitä miksi hakeuduimme mediapolkuun ja listaan tuli aiheita, joita pyrimme seuraamaan koulutukseen liittyvissä uutisoinneissa tammi-maaliskuun välillä. Opintojakson tavoite on minimissään 10 twiittiä, käyttäen #opeksi18-merkintää, ja kommentoida toisten twiittejä ja seurata toistemme uutisointia ahkerasti. Itse ehdin jo työpajan aikana twiitata ensimmäisen koulutukseen liittyvän twiitin, tuntuukin aika helpolta ja mukavalta tämä opintojakso. Maaliskuun lopulla on päätöstyöpaja, jota varten tulisi tehdä kooste omista twiiteistä ja opintojakson antamista ajatuksista ja opeista.

HEKS2 - arviointi omista opinnoista

Päätin tehdä HEKS2:sta kokoavan välivaiheen blogiin. Mahdollisuuksia olisi käyttää erilaisia sivustoja, joilla laatia interaktiivisia presentaatioita, mutta kirjoittaen tuntuu kuitenkin itsearvioinnin tekeminen luonnollisimmalta.

HEKS1 löytyy täältä ja osaamiskansio täältä.
Tällä hetkellä opinnot tuntuvat etenevän aika lailla suunnitelmien ja aikataulun mukaisesti. Muutamia kokonaisuuksia on jo suoritettu mutta vielä on tekemistä jäljellä. Vaikka tiedossa oli että opiskelu tulee sisältämään paljon teoreettista pohdintaa, kirjoittamista ja aineistojen lukemista, niin työmäärä ehkä kuitenkin on yllättänyt. Tunnollisena opiskelijana olen pyrkinyt suorittamaan opintojaksoja huolellisesti ja paneutumaan niihin kunnolla, eikä vain hutaissut jotakin kokoon, ja se jo itsessään on vienyt paljon aikaa. Ehkä voikin sanoa, että balanssi oman työelämän, vapaa-ajan ja opiskelun välillä on heilahdellut välillä paljon. Tavoitteena joka tapauksessa on saada opinnot valmiiksi vuoden sisällä.

Tähän asti olen saanut kuitenkin aikaan jo aika hyvin kaikenlaista:
- luen enemmän koulutukseen ja sen uudistukseen liittyviä uutisia, seuraan OAJ:n, OKM:n, Opettaja-lehden juttuja ja Twitterissä opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen päivittäisiä twiittejä koulutuksesta
- olen enemmän perillä nyt ammatillisen koulutuksen säädöksistä ja ohjeistuksista, opettajien pätevyysvaatimuksista ja arviointikäytännöistä
- olen perehtynyt oppimiskäsityksiin ja saanut selkemmän käsityksen siitä, millaista oppimiskäsitystä omalla alallani enimmäkseen on (kognitivismi/konstruktivismi)
- olen ylipäänsä perehtynyt erilaisiin blogikirjoituksiin ja artikkeleihin, joissa puhutaan opettamisesta ja sen eri muodoista, opiskelijoita aktivoivasta opetuksesta ja huomannut kuinka monimuotoista opettaminen ja opiskelu voivat olla ja kuinka ei ole vain yhtä tapaa opettaa/oppia
- olen päässyt havainnoimaan jo muutamia opetustunteja, mutta vielä täytyy käydä seuraamassa lisää. Näistä havainnoista on tullut itselleni ajatuksia siitä, millaista on hyvä opettaminen.
- olen suorittanut oman opetusharjoittelujaksoni Metropolian AMK:ssa laboratorioanalytiikan linjalla, mikä oli todella mukava kokemus ja opetti enemmän kuin mikään teoreettinen analysointi siitä, mitä opettaminen on oikeassa elämässä. Pääsin perehtymään opettajan arkeen koulumaailmassa ja verkostoitumaan. Myös saamani palaute on antanut uskoa siihen, että tämä on hyvinkin mahdollinen urasuuntaus tulevaisuudessa minulle.
- kirjoitan blogiini aina lähipäivien jälkeen mieleen jääneet ajatukset ja havainnoinnit kokoavasti
- olemme olleet hyvin yhteistyössä vertaisryhmän jäsenten kanssa ja antaneet neuvoja ja ajatuksia miten eri opintojaksot tulisi suorittaa
- olen oppinut paljon erilaisista sovelluksista, joilla laatia interaktiivisia presentaatioita, luentoja, testejä, tuntisuunnitelmia tai mindmappeja. (Flinga, Padlet, Popplet, Kahoot, Sway, Prezi..) Nämä ovat avanneet silmäni täysin sille, miten eri tavalla voi esim. laatia luennot ja kuinka visuaalisuus vaikuttaa opittavan aiheen mielekkyyteen
- olen noin yleisesti ottaen huomannut kuinka laaja-alainen,monimuotoinen ja poliittinen tutkimusalue koulutus on, kuinka eri tahot vaikuttavat siihen ja kuinka montaa opettajaa ja opiskelijaa kaikki tulevat päätökset ja säädökset koskevat.

Arviointi omista opinnoista:
- yleisesti tähän asti käytyä opiskelun kokonaisuutta ajatellen uskon, että olen ollut aktiivinen opiskelija, kyselevä, asioista selvää ottava, kriittinenkin.
- koen olevani valmiimpi opetustyöhön nyt, kun on jo jonkinlainen teoreettinen tieto (käyttöteoria) ja varsinaiset opetusharjoittelut takana
- pedagoginen osaaminen on kehittynyt hieman syvällisemmäksi nyt teorian ja käytännön myötä, mutta enemmänhän se kehittyisi ja vahvistuisi, jos tekisin töitä opettajana. Tämä tuntuu ehkä kuitenkin jäävän pintaraapaisuksi ja lisää kokemusta toivon saavani, jotta taidot kehittyisivät.
- olen saanut jo nyt monia mahdollisuuksia verkostoitua ja saada jalansijaa urasuuntaukselle

4. Jälkipäivien lähipuintia, osa 2 (25.11.17)

Seuraavana lähipäivänä meille esitelmöi Palvelumuotoilusta työssäoppimisen ohjauksessa Haaga-Helian yliopettaja Päivi Karjalainen ja TKI-koordinaattori Annariikka Martikainen. He mainitsivat olevansa mukana GRIT-hankkeessa, josta kuitenkaan eivät esitelmöineet sen enempää tai avanneet sitä aihetta sen syvällisemmin, muuta kuin että se on ammatillisen koulutuksen kehittämishanke. Opimme, että opiskelijan työssäoppimisessa erityishaasteena on kolmio, jossa on osallisena opettaja, oppilas ja työpaikka, jossa oppimista tapahtuu. Työssä oppiminen voidaan käsittää erilaisina seikkoina:
- osaamisen tunnistaminen
- työelämäyhteistyö
- työelämäprojektit
- työssäoppiminen ja
- työharjoittelu
Näihin seikkoihin tuleva ammatillisen koulutuksen reformi tulee varmasti vaikuttamaan.

Teimme erilaisia ryhmätöitä, joissa kävimme läpi erilaisia persoonia, työssäoppimisen aikajanaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä ja odotuksia.

Ensin mietimme yhdessä erilaisia meitä kuvaavia sanoja, joita oletamme omaavamme kun olemme opiskelija, opettaja, työelämän työntekijä ja ihminen. Niistä sanoista muodostui kaksi erilaista persoonaa, järjestelmällinen ja inhimillinen, joihin keräsimme vielä lisää sanoja kuvaamaan näitä kahta persoonaa. Eri ryhmät löysivät erilaisia persoonia, jotkin ryhmät selvästi keskittyivät ura-aiheisesti tehtävään, kun taas me mietimme enemmän henkilökohtaisia adjektiiveja.

Ottamatta huomioon ne erilaiset persoonat, joita juuri väsäsimme, teimme toisenlaisen harjoituksen, jossa kävimme läpi aikajanan avulla mitä kaikkea liittyy opiskelijan työssäoppimiseen, ennen sitä, sen aikana ja sen jälkeen. Otimme tradenomin esimerkkikoulutukseksi. Tähän liittyen mietimme kronologisessa järjestyksessä mitä kaikkea opiskelija käy läpi koulutuksen alusta valmistumiseen asti. Myös mietimme, miten koulu ja työpaikka ovat mukana tässä prosessissa. Ja lopuksi ajattelimme mitä kaikkea kaikki kolme osapuolta odottavat tältä prosessilta, sen eri vaiheissa. Perspektiiviä erilaisista lähtökohdista tuli, kun ryhmissä oli sekä työelämän edustajia, opiskelijoita että opettajia.
Tämä tehtävä ei kuitenkaan ehkä selittänyt meille sitä, mikä oli sen pointti ja mitä meidän tästä oli hyvä saada irti ja oppia. Ja miten persoona-harjoitus liittyi työssäoppimisharjoitukseen, näitä kahta ei millään lailla linkitetty toisiinsa. Ehkä näissä harjoituksissa olisi voinut miettiä juurikin sitä, millä tavalla eri persoonat käyvät läpi tällaista työssäoppimisprosessia, voiko se olla kovin erilaista erilaisille ihmisille. Myös palvelumuotoilu terminä ei tullut selväksi, joten aihe jäi hieman roikkumaan, ilmaan, ja me olimme ryhmänä hämillämme siitä, mikä oli tämän päivän tarkoitus ja palveliko se meidän opettajakoulutuksen tavoitetta.

4. Lähipäivien jälkipuintia, osa 1 (24.11.17)

Marraskuun lähipäivät alkoivat vertaisryhmien digitaalisten työvälineiden esittelyillä. Mietimme myös aluksi mikä voisi olla oma digitaalinen kompetenssi.

Itse en käytä vielä niin montaa erilaista digitaalista teknologiaa ja välineitä, ei ole ollut tarvettakaan kun en ole opettajana, mutta luultavimmin tulevaisuudessa ja miksei jo nyt olisi hyvä perehtyä erilaisiin sivustoihin ja appseihin, joita voisi käyttää tulevissa opetuksissa tai johonkin työhön liittyvässä presentaatiossa tai mindmapeissa.

Yksi vertaisryhmä esittely meille Poppletin. Sivustolla https://peda.net/joensuu/jm/oio/uo22/popplet kerrotaan Poppletin käytöstä yksinkertaisesti. Sen avulla voi tehdä käsitekarttoja ja vaikka viikkosuunnitelmia, siinä voi lisätä kuvia, videoita ja tiedostoja ja kirjoittaa ja piirtää omien otsikoiden alle. Sivulta https://popplet.com/ voi laatia oman poppletin. Esittelyn jälkeen saimme kokeilla luoda omaa poppletia.

Esimerkkikuva siitä, mitä poppletilla voi tehdä. Eli kyseessä melko helppokäyttöinen sovellus, jonka avulla voi tehdä erilaisia presentaatioita.

Toinen ryhmä esittely Youtuben pedagogisena välineenä, ja puhuivat samalla tekijänoikeuksista

Youtuben käyttöä opetusvälineenä voi käyttää esimerkiksi opetuksellisten videoiden näyttämisessä teoriatuntien ohella.



Meidän vertaisryhmän digitaalinen työväline vaihtui lopulta Kahoot:ksi. Olen liittänyt Kahootin power point-esityksen opetuskansiooni: Kahoot.it

Esittelimme miten opetuksellista pelisovellusta käytetään, kuinka se sopii niin nuorille kuin aikuisillekin ja on hauska ja oivaltava lisä teoriatuntien jatkoksi keventävänä tapana saada selville kuinka paljon opiskelijat ovat aiheesta kuin aiheesta oppineet. Lopuksi järjestimme lyhyen pelin muiden vertaisryhmien välillä, jotta he saivat näppituntumaa kahootin visuaalisuudesta. Hyvänä plussana sovelluksessa on se, että se on ilmainen sekä pelin laatijalle että pelaajille, käyttäjätunnuksia tai muutakaan vaikeaa ei tarvita jotta pelaamaan pääsee, vain pin-koodi ja peli aukeaa.

Opimme myös Prezi-nimisestä webbisovelluksesta, jonka avulla voi laatia interaktiiviisia esityksiä. https://prezi.com/

 Sen avulla voi laatia vaikka opetuksen tuntisuunnitelman ilman, että se kulkee kronologisessa järjestyksessä, ellei sitten sitä niin halua laatia. Se on myös on visuaalisesti paljon näyttävämpi kuin esim. power point.
On siis monta erilaista sovellusta, joiden avulla omista luennoista tai mistä tahansa esityksistä saisi mielenkiintoisia ja oppimisvälineenä monet niistä toimivat mainiosti. Eli onkin hyvä pitää nämä sivustot mielessä seuraavalle mahdolliselle opetuskerralle, ja unohtaa tylsät power point slidit.

3. Lähipäivien jälkipuintia, osa 2 (28.10.17)

Lauantaiaamuna kävimme läpi yksitellen kunkin opiskelijan ajatukset omien opetusharjoittelujen arvioinnista ja muutenkin siitä miten opetusharjoittelut tai niihin valmistautuminen sujuu. Jokainen sai purkaa ajatuksiaan ja aihe puikin hieman keskustelua puolin ja toisin.

Heli näytti Valmentavan ohjaamisen esityksen, joissa selitettiin millainen on hyvä ohjaus-valmennusprosessi.

Ohjaus-valmennus prosessi:
- puhutaan siitä mitä on sovittu viime kerralla kun tavattiin
- käydään läpi tapaamiskerran tavoitteet
- faktojen tarkastelu
- miten on edennyt edellisen tapaamiskerran jälkeen
- määritä yksityiskohtaiset tavoitteet ohjattavalle
      - millaista edistymistä toivoo työnsä suhteen
      - mitä odotuksia on
      - mihin haluaa fokusoitua

Faktojen tarkastelu:
- mitkä asiat on selkeitä/epävarmoja
- mitä esteitä ideaaliin pääsemisessä on
- mitä epävarmuustekijöitä

Vaihtoehtojen kehittely - aivoriihi
- tuotetaan ideoita kritiikittömästi
- tuotetaan ideoiden arvioinnin kriteerit esim. kustannus, käytännöllisyys
- ideoiden arviointi
- ideoiden täytäntöönpano
- rikotaan totuttuja ajattelutapoja

Kuuntelemisen 3 eri tasoa

1.
- ajattelet itseäsi: mitä haluan? miten ilmaista tämä?
- tarkkailet itseäsi: mitä kysyn seuraavaksi?
- annettaessa neuvoa, kerrotaan omista kokemuksista, käskytetään..
- valmentaminen ei pitäisi olla tällä tasolla

2.
- keskityt tiukasti valmennettavaan
- keskityt tuomitsematta hänen sanomiseen
- ei provosoiduta
- olette yhteisen asian äärellä
- kiinnostusta, luovuutta ilmassa
- esität fokusoituneita kysymyksiä
- tiivistä valmennettavan sanomat omin sanoin ->hahmotus

3.
- tietoisuus virittynyt äärimmilleen
- kykenet samaistumaan valmennettavaan
- kuunteleminen hyvin keskittynyttä
- olet tietoinen nyansseista
- luet rivien välistä
- olet tietoinen mielentilan muutoksista

Teimme pienissä kolmen hengen ryhmissä Peilaa ja Palauta-kuunteluharjoituksen. Tarkoituksena oli olla vuoron perään ohjattava, ohjaaja ja kuuntelija(=havainnoija) ja keskustella onnistuneesta ohjaustapahtumasta/-tilanteesta. Ohjattavan tuli kertoa omasta tapahtumasta ohjaajalle jonka tuli sitten esittää peilaavia kysymyksiä ohjattavalleen - toistamalla, tiivistämällä, nostamalla esiin, tarkentamalla kysymyksiä ja pieniä seikkoja. Kuuntelijan rooli oli huolehtia ajankäytöstä ja havainnoida ohjattavan ja ohjaajan välistä kommunikaatiota. Saimme hyvin erilaiset keskustelunaiheet erilaisista taustoista johtuen ja kokosimme keskeisimmät piirteet, joita esiintyi ohjattavan ja ohjaajan välisissä keskusteluissa ja joita on listattu 2. ja 3. kuuntelun tasoilla.


Loppupäivästä vietimme Espoon kaupungin kirjastossa Entressenissä, jossa yksi ryhmä piti heidän järjestämänsä toiminnallisen iltapäivän.
 

Aiheena oli erityisopetuksen tukeminen ammatillisessa koulutuksessa. Alussa kerrottiin joustavista perusopinnoista ja erityisopetuksesta erityisesti kun sen tarpeen kriteerit täyttyy. Saatiin myös esimakua Tuetun oppisopimuksen käsikirjan sisällöstä.
Ammatillisen 2. asteen opiskelijoista myös kerrottiin, minkälaisia erityistä tukea vaativia opiskeljoita on, heidän taustoistaan ja heidän erilaisista moninaisista oppimisvaikeuksista, esim. luku- ja kirjoitustaidot, matemaattiset vaikeudet, avaruudellinen hahmottaminen, keskittyminen..

Ryhmä oli myös saanut kirjaston oman henkilökunnan esittelemään heidän Celianet.fi sivustoa, joka tarjoaa äänikirjoja lukemisongelmista kärsiville. Sivuston kirjat ovat suunnattu vain luki-/näköhäiriöisille, jotka ovat oikeutettuja saamaan tunnukset ja käyttämään palvelua.

Lopuksi meille esiteltiin puhe-ja kommunikaatiovaikeuksista kärsivien ihmisten kommunikaatiomenetelmistä ja tulkkauksista.

Kuvan avulla tuli keksiä mikä laulu oli kyseessä. Meille jaettiin kansioita, joiden avulla luki-ja kirjoitushäiriöisten opiskelijoiden (lapsien) kanssa pystyy kommunikoimaan osoittamalla kuvia, joiden kautta voi koota lauseita. Teimme päivän lopuksi pientä parityötä käyden läpi kuvia ja yrittäen keksiä ymmärrettäviä lauseita niistä koostaen. Toiminnallinen iltapäivä päättyi lyhyeen palautteeseen, jonka me annoimme iltapäivän järjestäjille.

3. Lähipäivien jälkipuintia osa 1 (27.10.17)

Aloitimme lokakuun lähipäivät kertaamalla mitä olemme jo tähän asti saaneet aikaiseksi. Kirjasimme ylös postit-papereille mitä kaikkea Amo opintoihimme liittyen olemme jo tehneet. Tämän harjoituksen kautta näimme edistymisen, sillä enää ei olla opintojen alkuvaiheessa vaan kaikilla oli jo jos jotakin saatu valmiiksi tai tehtyä. Itse mainitsin opetussuunnitelman laatimisen, havaintojen tekemisen (3), HEKS1, työpajoihin osallistuminen, 2.1 opintojakson hyväksytyksi saaminen, yhteisen iltapäivän pitäminen, blogin kirjoittaminen (=reflektiota), osaamiskansion ylläpitäminen, opintojen aihepiiriin perehtyminen kirjallisuudesta/blogeista/netin sivuistoilta.
Eli yllättävän paljon on jo aikaan saatu ja vielä on paljon edessä, mm. lisää havainnointeja ja omat opetusharjoittelut ja vielä on useita opintokokonaisuuksia joihin en ole edes vielä ehtinyt perehtymään.

Mietimme sitä, miten opetuksen osaamistavoitteet heijastuvat valittuihin menetelmiin, sisältöön, oppimisympäristöön ja arviointiin.
Sisältö: mikä on se mitä pitää tietää? must know, nice to know
Menetelmät: miten jokin asia opitaan parhaiten?
Oppimisympäristöt: minkälainen ympäristö tukee parhaiten oppimista?
Arviointi: arvioidaan oikeaa asiaa oikealla tavalla
Lisäksi arviointiympäristö: missä arviointia tehdään? mitkä ovat arvioinnin menetelmät? ketkä tekee arviointia?













 Ops-avainsanat käyvät yhtä hyvin sekä perus- että ammatillisessa koulutuksessa. Ne ovat osa kehittävää arviointia, joka on arvioinnin ajattelutapa jossa arviointi tuottaa hyötyä.  Kehittävä arviointi on enemmän ohjaavaa, palautetta antavaa, kokoaikaista opintojen ajan. Summatiivinen arviointi taasen on lopputuloksen arviointia ja formatiivinen arviointi enemmänkin prosessin arviointia.
Kävimme ryhmällä läpi ammatillisen koulutuksen ja amk-alojen arviointia, mitä siitä kerrotaan säädöksissä, lakipykälissä, millaista se on, miten se tulee muuttumaan reformin myötä yms. Mitään kokoavaa yhteenvetoa emme tehneet, mutta saimme aika hyvin tietoa kerättyä aiheeseen liittyen ja olimme kaikki paljon viisaampia aiheeseen liittyen.
Arvioinnista laajennetaan koulutuksen muutoksiin niin että tammi-helmikuun lähipäiville jokaisen on esitettävä oma pieni esitys aiheesta ammatillisen koulutuksen/Amk:n rahoitus ja miten se ja säädökset vaikuttavat opettajan työhön. Tämä olisi 3.2 opintojakson tehtävänanto.

Myös kävimme ryhmittäin läpi mitä digitaalista työvälinettä kukin ryhmä aikoo esittää pedagogisessa käyttötarkoituksessa muille ryhmille. Alunperin tarkoitus oli ottaa facebook tarkempaan syynäykseen, mutta ehkä vaihdamme digitaalista työvälinettä join.me-sivustoksi, joka kuitenkin vaatii opettelua. Tarkoituksena on vastata kysymyksiin mitä hyötyä ja merkitystä kyseisellä työvälineellä on oppimisen näkökulmasta ja voiko sitä käyttää ohjaamisen/opetuksen työkaluna, ja jos voi niin miten? Tämä on vielä auki ja vaatii vertaisryhmän kokoontumista ja aiheeseen paneutumista.

2. Lähipäivien jälkipuintia, osa 2 (23.9.17)

Toinen lähipäivä hurahti käyntiin pedagogisen käyttöteorian mietinnällä ja sillä miten tulevat opetuskertamme tulevat muokkaamaan sitä. Mietimme millainen opettaja olemme/tulemme olemaan, minkälainen orientaatio meillä on omaan opettajuuteen, minkälaista oppimiskäsitystä meidän opetus noudattaa. Jos käytämme esim. konstruktivistista oppimiskäsitystä, miten se näkyy opetuksessa? Opetusta ei laadita oppimiskäsitysten pohjalta. Opetusmenetelmät laaditaan sen mukaan millaiset menetelmät sopivat millekin opiskelijaryhmälle, osaamistavoitteet vaikuttavat tuntisuunnitelman rakentamiseen, ja siten asiat ovat kytköksissä toisiinsa ilman että niitä pysytttäisiin täysin eristämään toisistaan. Oma pedagoginen käyttöteoria, mitä oppimiskäsitystä oma opetus noudattaa, varmasti muokkautuu opetuksien aikana. Jotakin kirjallisuutta olisi siis hyvä lukea tätä varten, ihan vain saadakseen paremman kuvan näistä -ismeistä. Engeströmin (-82) opas ja Lindblom-Ylänne "yliopisto-opettajan käsikirja" olisivat varmasti sellaiset joista saa hyödyllistä tietoa teoreettisista käsitteistä ja perusteista. Myös opetussuunitelmia laadittaessa suositeltava kirja oli Kirsti Lonka - Oivaltava oppiminen.

Kun päivä oli puolessa oli meidän vertaisryhmän vuoro astua esiin ja esittää meidän laatima toiminnallinen iltapäivä muille ryhmille. Tehtävänä oli Suomi Sata-teemaa noudattaen ottaa selvää ja kertoa omin sanoin ja tavoin erilaisista maamerkeistä Helsingin keskustassa, jotka jollain tavalla liittyvät historiaan tai nykyaikaan, niiden historiallisesta ja kulttuurillisesta merkittävyydestä ja miten ne heijastavat ajan kulua. Pohjustimme iltapäivää videoilla, joilla ensimmäinen kuvasi Helsinkiä 1900-luvun alussa ja toinen nykyajan monikulttuurisuutta. Lähdimme liikkeelle keskustaan ja siellä ryhmien jäsenet olivat keskenään sopineet järjestyksen paikasta A paikkaan B ja lopulta Musiikkitalolle, jossa kävimme läpi tehtävänannon, annoimme palautetta ja saimme myös palautetta, sekä ryhmien jäseniltä että tutorilta. Kaikenkaikkiaan tehtävä oli hyvin tehty ja kaikki panostivat omiin osuuksiinsa erinomaisesti.