Seuraavana lähipäivänä meille esitelmöi Palvelumuotoilusta työssäoppimisen ohjauksessa Haaga-Helian yliopettaja Päivi Karjalainen ja TKI-koordinaattori Annariikka Martikainen. He mainitsivat olevansa mukana GRIT-hankkeessa, josta kuitenkaan eivät esitelmöineet sen enempää tai avanneet sitä aihetta sen syvällisemmin, muuta kuin että se on ammatillisen koulutuksen kehittämishanke. Opimme, että opiskelijan työssäoppimisessa erityishaasteena on kolmio, jossa on osallisena opettaja, oppilas ja työpaikka, jossa oppimista tapahtuu. Työssä oppiminen voidaan käsittää erilaisina seikkoina:
- osaamisen tunnistaminen
- työelämäyhteistyö
- työelämäprojektit
- työssäoppiminen ja
- työharjoittelu
Näihin seikkoihin tuleva ammatillisen koulutuksen reformi tulee varmasti vaikuttamaan.
Teimme erilaisia ryhmätöitä, joissa kävimme läpi erilaisia persoonia, työssäoppimisen aikajanaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä ja odotuksia.
Ensin mietimme yhdessä erilaisia meitä kuvaavia sanoja, joita oletamme omaavamme kun olemme opiskelija, opettaja, työelämän työntekijä ja ihminen. Niistä sanoista muodostui kaksi erilaista persoonaa, järjestelmällinen ja inhimillinen, joihin keräsimme vielä lisää sanoja kuvaamaan näitä kahta persoonaa. Eri ryhmät löysivät erilaisia persoonia, jotkin ryhmät selvästi keskittyivät ura-aiheisesti tehtävään, kun taas me mietimme enemmän henkilökohtaisia adjektiiveja.
Ottamatta huomioon ne erilaiset persoonat, joita juuri väsäsimme, teimme toisenlaisen harjoituksen, jossa kävimme läpi aikajanan avulla mitä kaikkea liittyy opiskelijan työssäoppimiseen, ennen sitä, sen aikana ja sen jälkeen. Otimme tradenomin esimerkkikoulutukseksi. Tähän liittyen mietimme kronologisessa järjestyksessä mitä kaikkea opiskelija käy läpi koulutuksen alusta valmistumiseen asti. Myös mietimme, miten koulu ja työpaikka ovat mukana tässä prosessissa. Ja lopuksi ajattelimme mitä kaikkea kaikki kolme osapuolta odottavat tältä prosessilta, sen eri vaiheissa. Perspektiiviä erilaisista lähtökohdista tuli, kun ryhmissä oli sekä työelämän edustajia, opiskelijoita että opettajia.
Tämä tehtävä ei kuitenkaan ehkä selittänyt meille sitä, mikä oli sen pointti ja mitä meidän tästä oli hyvä saada irti ja oppia. Ja miten persoona-harjoitus liittyi työssäoppimisharjoitukseen, näitä kahta ei millään lailla linkitetty toisiinsa. Ehkä näissä harjoituksissa olisi voinut miettiä juurikin sitä, millä tavalla eri persoonat käyvät läpi tällaista työssäoppimisprosessia, voiko se olla kovin erilaista erilaisille ihmisille. Myös palvelumuotoilu terminä ei tullut selväksi, joten aihe jäi hieman roikkumaan, ilmaan, ja me olimme ryhmänä hämillämme siitä, mikä oli tämän päivän tarkoitus ja palveliko se meidän opettajakoulutuksen tavoitetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti