HEKS2 - arviointi omista opinnoista

Päätin tehdä HEKS2:sta kokoavan välivaiheen blogiin. Mahdollisuuksia olisi käyttää erilaisia sivustoja, joilla laatia interaktiivisia presentaatioita, mutta kirjoittaen tuntuu kuitenkin itsearvioinnin tekeminen luonnollisimmalta.

HEKS1 löytyy täältä ja osaamiskansio täältä.
Tällä hetkellä opinnot tuntuvat etenevän aika lailla suunnitelmien ja aikataulun mukaisesti. Muutamia kokonaisuuksia on jo suoritettu mutta vielä on tekemistä jäljellä. Vaikka tiedossa oli että opiskelu tulee sisältämään paljon teoreettista pohdintaa, kirjoittamista ja aineistojen lukemista, niin työmäärä ehkä kuitenkin on yllättänyt. Tunnollisena opiskelijana olen pyrkinyt suorittamaan opintojaksoja huolellisesti ja paneutumaan niihin kunnolla, eikä vain hutaissut jotakin kokoon, ja se jo itsessään on vienyt paljon aikaa. Ehkä voikin sanoa, että balanssi oman työelämän, vapaa-ajan ja opiskelun välillä on heilahdellut välillä paljon. Tavoitteena joka tapauksessa on saada opinnot valmiiksi vuoden sisällä.

Tähän asti olen saanut kuitenkin aikaan jo aika hyvin kaikenlaista:
- luen enemmän koulutukseen ja sen uudistukseen liittyviä uutisia, seuraan OAJ:n, OKM:n, Opettaja-lehden juttuja ja Twitterissä opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen päivittäisiä twiittejä koulutuksesta
- olen enemmän perillä nyt ammatillisen koulutuksen säädöksistä ja ohjeistuksista, opettajien pätevyysvaatimuksista ja arviointikäytännöistä
- olen perehtynyt oppimiskäsityksiin ja saanut selkemmän käsityksen siitä, millaista oppimiskäsitystä omalla alallani enimmäkseen on (kognitivismi/konstruktivismi)
- olen ylipäänsä perehtynyt erilaisiin blogikirjoituksiin ja artikkeleihin, joissa puhutaan opettamisesta ja sen eri muodoista, opiskelijoita aktivoivasta opetuksesta ja huomannut kuinka monimuotoista opettaminen ja opiskelu voivat olla ja kuinka ei ole vain yhtä tapaa opettaa/oppia
- olen päässyt havainnoimaan jo muutamia opetustunteja, mutta vielä täytyy käydä seuraamassa lisää. Näistä havainnoista on tullut itselleni ajatuksia siitä, millaista on hyvä opettaminen.
- olen suorittanut oman opetusharjoittelujaksoni Metropolian AMK:ssa laboratorioanalytiikan linjalla, mikä oli todella mukava kokemus ja opetti enemmän kuin mikään teoreettinen analysointi siitä, mitä opettaminen on oikeassa elämässä. Pääsin perehtymään opettajan arkeen koulumaailmassa ja verkostoitumaan. Myös saamani palaute on antanut uskoa siihen, että tämä on hyvinkin mahdollinen urasuuntaus tulevaisuudessa minulle.
- kirjoitan blogiini aina lähipäivien jälkeen mieleen jääneet ajatukset ja havainnoinnit kokoavasti
- olemme olleet hyvin yhteistyössä vertaisryhmän jäsenten kanssa ja antaneet neuvoja ja ajatuksia miten eri opintojaksot tulisi suorittaa
- olen oppinut paljon erilaisista sovelluksista, joilla laatia interaktiivisia presentaatioita, luentoja, testejä, tuntisuunnitelmia tai mindmappeja. (Flinga, Padlet, Popplet, Kahoot, Sway, Prezi..) Nämä ovat avanneet silmäni täysin sille, miten eri tavalla voi esim. laatia luennot ja kuinka visuaalisuus vaikuttaa opittavan aiheen mielekkyyteen
- olen noin yleisesti ottaen huomannut kuinka laaja-alainen,monimuotoinen ja poliittinen tutkimusalue koulutus on, kuinka eri tahot vaikuttavat siihen ja kuinka montaa opettajaa ja opiskelijaa kaikki tulevat päätökset ja säädökset koskevat.

Arviointi omista opinnoista:
- yleisesti tähän asti käytyä opiskelun kokonaisuutta ajatellen uskon, että olen ollut aktiivinen opiskelija, kyselevä, asioista selvää ottava, kriittinenkin.
- koen olevani valmiimpi opetustyöhön nyt, kun on jo jonkinlainen teoreettinen tieto (käyttöteoria) ja varsinaiset opetusharjoittelut takana
- pedagoginen osaaminen on kehittynyt hieman syvällisemmäksi nyt teorian ja käytännön myötä, mutta enemmänhän se kehittyisi ja vahvistuisi, jos tekisin töitä opettajana. Tämä tuntuu ehkä kuitenkin jäävän pintaraapaisuksi ja lisää kokemusta toivon saavani, jotta taidot kehittyisivät.
- olen saanut jo nyt monia mahdollisuuksia verkostoitua ja saada jalansijaa urasuuntaukselle

4. Jälkipäivien lähipuintia, osa 2 (25.11.17)

Seuraavana lähipäivänä meille esitelmöi Palvelumuotoilusta työssäoppimisen ohjauksessa Haaga-Helian yliopettaja Päivi Karjalainen ja TKI-koordinaattori Annariikka Martikainen. He mainitsivat olevansa mukana GRIT-hankkeessa, josta kuitenkaan eivät esitelmöineet sen enempää tai avanneet sitä aihetta sen syvällisemmin, muuta kuin että se on ammatillisen koulutuksen kehittämishanke. Opimme, että opiskelijan työssäoppimisessa erityishaasteena on kolmio, jossa on osallisena opettaja, oppilas ja työpaikka, jossa oppimista tapahtuu. Työssä oppiminen voidaan käsittää erilaisina seikkoina:
- osaamisen tunnistaminen
- työelämäyhteistyö
- työelämäprojektit
- työssäoppiminen ja
- työharjoittelu
Näihin seikkoihin tuleva ammatillisen koulutuksen reformi tulee varmasti vaikuttamaan.

Teimme erilaisia ryhmätöitä, joissa kävimme läpi erilaisia persoonia, työssäoppimisen aikajanaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä ja odotuksia.

Ensin mietimme yhdessä erilaisia meitä kuvaavia sanoja, joita oletamme omaavamme kun olemme opiskelija, opettaja, työelämän työntekijä ja ihminen. Niistä sanoista muodostui kaksi erilaista persoonaa, järjestelmällinen ja inhimillinen, joihin keräsimme vielä lisää sanoja kuvaamaan näitä kahta persoonaa. Eri ryhmät löysivät erilaisia persoonia, jotkin ryhmät selvästi keskittyivät ura-aiheisesti tehtävään, kun taas me mietimme enemmän henkilökohtaisia adjektiiveja.

Ottamatta huomioon ne erilaiset persoonat, joita juuri väsäsimme, teimme toisenlaisen harjoituksen, jossa kävimme läpi aikajanan avulla mitä kaikkea liittyy opiskelijan työssäoppimiseen, ennen sitä, sen aikana ja sen jälkeen. Otimme tradenomin esimerkkikoulutukseksi. Tähän liittyen mietimme kronologisessa järjestyksessä mitä kaikkea opiskelija käy läpi koulutuksen alusta valmistumiseen asti. Myös mietimme, miten koulu ja työpaikka ovat mukana tässä prosessissa. Ja lopuksi ajattelimme mitä kaikkea kaikki kolme osapuolta odottavat tältä prosessilta, sen eri vaiheissa. Perspektiiviä erilaisista lähtökohdista tuli, kun ryhmissä oli sekä työelämän edustajia, opiskelijoita että opettajia.
Tämä tehtävä ei kuitenkaan ehkä selittänyt meille sitä, mikä oli sen pointti ja mitä meidän tästä oli hyvä saada irti ja oppia. Ja miten persoona-harjoitus liittyi työssäoppimisharjoitukseen, näitä kahta ei millään lailla linkitetty toisiinsa. Ehkä näissä harjoituksissa olisi voinut miettiä juurikin sitä, millä tavalla eri persoonat käyvät läpi tällaista työssäoppimisprosessia, voiko se olla kovin erilaista erilaisille ihmisille. Myös palvelumuotoilu terminä ei tullut selväksi, joten aihe jäi hieman roikkumaan, ilmaan, ja me olimme ryhmänä hämillämme siitä, mikä oli tämän päivän tarkoitus ja palveliko se meidän opettajakoulutuksen tavoitetta.

4. Lähipäivien jälkipuintia, osa 1 (24.11.17)

Marraskuun lähipäivät alkoivat vertaisryhmien digitaalisten työvälineiden esittelyillä. Mietimme myös aluksi mikä voisi olla oma digitaalinen kompetenssi.

Itse en käytä vielä niin montaa erilaista digitaalista teknologiaa ja välineitä, ei ole ollut tarvettakaan kun en ole opettajana, mutta luultavimmin tulevaisuudessa ja miksei jo nyt olisi hyvä perehtyä erilaisiin sivustoihin ja appseihin, joita voisi käyttää tulevissa opetuksissa tai johonkin työhön liittyvässä presentaatiossa tai mindmapeissa.

Yksi vertaisryhmä esittely meille Poppletin. Sivustolla https://peda.net/joensuu/jm/oio/uo22/popplet kerrotaan Poppletin käytöstä yksinkertaisesti. Sen avulla voi tehdä käsitekarttoja ja vaikka viikkosuunnitelmia, siinä voi lisätä kuvia, videoita ja tiedostoja ja kirjoittaa ja piirtää omien otsikoiden alle. Sivulta https://popplet.com/ voi laatia oman poppletin. Esittelyn jälkeen saimme kokeilla luoda omaa poppletia.

Esimerkkikuva siitä, mitä poppletilla voi tehdä. Eli kyseessä melko helppokäyttöinen sovellus, jonka avulla voi tehdä erilaisia presentaatioita.

Toinen ryhmä esittely Youtuben pedagogisena välineenä, ja puhuivat samalla tekijänoikeuksista

Youtuben käyttöä opetusvälineenä voi käyttää esimerkiksi opetuksellisten videoiden näyttämisessä teoriatuntien ohella.



Meidän vertaisryhmän digitaalinen työväline vaihtui lopulta Kahoot:ksi. Olen liittänyt Kahootin power point-esityksen opetuskansiooni: Kahoot.it

Esittelimme miten opetuksellista pelisovellusta käytetään, kuinka se sopii niin nuorille kuin aikuisillekin ja on hauska ja oivaltava lisä teoriatuntien jatkoksi keventävänä tapana saada selville kuinka paljon opiskelijat ovat aiheesta kuin aiheesta oppineet. Lopuksi järjestimme lyhyen pelin muiden vertaisryhmien välillä, jotta he saivat näppituntumaa kahootin visuaalisuudesta. Hyvänä plussana sovelluksessa on se, että se on ilmainen sekä pelin laatijalle että pelaajille, käyttäjätunnuksia tai muutakaan vaikeaa ei tarvita jotta pelaamaan pääsee, vain pin-koodi ja peli aukeaa.

Opimme myös Prezi-nimisestä webbisovelluksesta, jonka avulla voi laatia interaktiiviisia esityksiä. https://prezi.com/

 Sen avulla voi laatia vaikka opetuksen tuntisuunnitelman ilman, että se kulkee kronologisessa järjestyksessä, ellei sitten sitä niin halua laatia. Se on myös on visuaalisesti paljon näyttävämpi kuin esim. power point.
On siis monta erilaista sovellusta, joiden avulla omista luennoista tai mistä tahansa esityksistä saisi mielenkiintoisia ja oppimisvälineenä monet niistä toimivat mainiosti. Eli onkin hyvä pitää nämä sivustot mielessä seuraavalle mahdolliselle opetuskerralle, ja unohtaa tylsät power point slidit.