2. Lähipäivien jälkipuintia, osa 2 (23.9.17)

Toinen lähipäivä hurahti käyntiin pedagogisen käyttöteorian mietinnällä ja sillä miten tulevat opetuskertamme tulevat muokkaamaan sitä. Mietimme millainen opettaja olemme/tulemme olemaan, minkälainen orientaatio meillä on omaan opettajuuteen, minkälaista oppimiskäsitystä meidän opetus noudattaa. Jos käytämme esim. konstruktivistista oppimiskäsitystä, miten se näkyy opetuksessa? Opetusta ei laadita oppimiskäsitysten pohjalta. Opetusmenetelmät laaditaan sen mukaan millaiset menetelmät sopivat millekin opiskelijaryhmälle, osaamistavoitteet vaikuttavat tuntisuunnitelman rakentamiseen, ja siten asiat ovat kytköksissä toisiinsa ilman että niitä pysytttäisiin täysin eristämään toisistaan. Oma pedagoginen käyttöteoria, mitä oppimiskäsitystä oma opetus noudattaa, varmasti muokkautuu opetuksien aikana. Jotakin kirjallisuutta olisi siis hyvä lukea tätä varten, ihan vain saadakseen paremman kuvan näistä -ismeistä. Engeströmin (-82) opas ja Lindblom-Ylänne "yliopisto-opettajan käsikirja" olisivat varmasti sellaiset joista saa hyödyllistä tietoa teoreettisista käsitteistä ja perusteista. Myös opetussuunitelmia laadittaessa suositeltava kirja oli Kirsti Lonka - Oivaltava oppiminen.

Kun päivä oli puolessa oli meidän vertaisryhmän vuoro astua esiin ja esittää meidän laatima toiminnallinen iltapäivä muille ryhmille. Tehtävänä oli Suomi Sata-teemaa noudattaen ottaa selvää ja kertoa omin sanoin ja tavoin erilaisista maamerkeistä Helsingin keskustassa, jotka jollain tavalla liittyvät historiaan tai nykyaikaan, niiden historiallisesta ja kulttuurillisesta merkittävyydestä ja miten ne heijastavat ajan kulua. Pohjustimme iltapäivää videoilla, joilla ensimmäinen kuvasi Helsinkiä 1900-luvun alussa ja toinen nykyajan monikulttuurisuutta. Lähdimme liikkeelle keskustaan ja siellä ryhmien jäsenet olivat keskenään sopineet järjestyksen paikasta A paikkaan B ja lopulta Musiikkitalolle, jossa kävimme läpi tehtävänannon, annoimme palautetta ja saimme myös palautetta, sekä ryhmien jäseniltä että tutorilta. Kaikenkaikkiaan tehtävä oli hyvin tehty ja kaikki panostivat omiin osuuksiinsa erinomaisesti.

2. Lähipäivien jälkipuintia, osa1 (22.9.17)

Omat opetusharjoittelukuviot ovat selkiytymässä. Koska olen jo laatinut materiaalia toiselle tulevista opetuksistani ja olen saanut palautetta ja keskustelukanavat auki opettajiin, on olo nyt huomattavasti luottavaisempi kuin alussa. Nyt kun on jo jotain opetusmateriaalia valmiina ja ajatukset tulevissa opetuksissa, on myös helpompi ymmärtää erilaisia opetusmenetelmiä ja -tilanteita. Tutorimme ohjasi meidät tutustumaan aiheeseen Flipped classroom. Tässä opetusmenetelmässä opiskelijoiden tulee valmistautua tunneille etukäteismateriaalilla, jonka jälkeen opettaja pitää heille miniluennon. Seuraavaksi opiskelijat vastaavat digitaalisesti kyselyyn ja yhdessä keskustellen ja vertaisohjauksen myötä käyvät läp oikeaa tietoa. Heille järjestetään toinen kysely, joka myös on digitaalinen, jonka jälkeen varmistetaan oikea tieto. Lopuksi opiskelijoita pyydetään kertomaan omista vastuksistaan.
Flipped classroom ideana on siis se, että opiskelijat eivät vain tule luokkaan tietämättä ollenkaan mitä he tulevat oppimaan ja aloittamaan tyhjästä, vaan heillä on jo etukäteistietoa ja samalla he pääsevät itseoppimaan ja opettamaan toisiaan ryhmissä. Tällainen opetusmetodi on haastavampaa opiskelijoille ja poistaa yleistä passiivisuutta, jota perinteisessä luokkamallissa esiintyy. Opetuksesta tulisi myös vähemmän opettajakeskeistä ja enemmän opiskelijakeskeistä, joka tietenkin on tärkeää opetuksessa.

Kun opetuksia suunnitellaan, on hyvä pitä mielessä seuraavia seikkoja:

• taustatekijät, miten saa opiskelijat innostumaan aiheesta
• opetustilanteet - ovat opiskelija- /oppimiskeskeisiä?
• millaisesta oppimisesta osaamistavoitteista on kyse?
• millaisia oppimisen tekoja osaamistavoitteet edellyttävät?
• millaiset opetusmenetelmät ja oppimisen ympäristöt, esim. tilat, tukevat oppimista?
• mietitään mikä on paras tapa oppia jokin asia, parhaat ympäristöt/oppimistavat
• arvioinnissa mitataan oikeat asiat - miten arviointimenetelmät ja oppimistavoitteet ovat ristiriidattomia

Kun suunnitellaan luentoa, opetustuntia mitä hyvänsä teoreettista opetushetkeä, on hyvä miettiä mitä missäkin opettajan vaiheessa opiskelijatkin tekevät. Näin nähdään kuinka aktiivisesti opiskelijat toimivat tunnilla ja näin voi myös nähdä miten voisi parantaa opetustunteja opiskelija-ystävällisemmäksi toiminnaksi.

    Opettajan suunnittelu          Opiskelijat tekevät
    - luento                                 - kuuntelee, kirjoittaa
    - video                                  - katselee, kuuntelee, mahdollisesti kirjoittaa
    - anatominen piirros             - katselee, piirtää

↪ mikä on opiskelijoiden aktiviteettitaso?
↪ mitä opiskelijat tekee, mikä on rytmiikka?

Kun tällä tavalla lähtee visualisoimaan opetustunteja, voi olla että tulee tehtyä muutoksia suunnitelmiin, jos opiskelijat eivät juuri muuta tee kuin istu, kuuntele ja katsele ja mahdollisesti kirjoita. Tämä oppimismalli ei sovi kaikille opiskelijoille, heillä ei ole sinnikkyyttä ja kärsivällisyyttä tunnin loppuun asti vaan menettävät fokuksen, kyllästyvät ja tippuvat kärryltä. Siispä on mietittävä muita lähestymistapoja omien luentojen suunnitteluun, kuin traditionaaliset opettaja puhuu-opiskelijat kuuntelevat-mallit.

*   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *

Olen tehnyt selkeät powerpoint slidit omaan Introduction to human genetics-luentojaksoon, 2x45'. Ajatuksena on, että opetan (heille joille aihe on uusi) ja kertaan (heille joille aihe on jo tuttu) genetiikan termistöä ja konsepteja. Huomaan omassa tuntisuunnitelmassani puhuvani paljon, sillä aihe voi olla uusi monelle ja silloin minun olisi hyvä olla kertomassa ja havainnoimassa selkein esimerkein, jotta aiheeseen pääsee paremmin kiinni. Opiskelijoiden ei tule tenttiä oppimaansa materiaalia, vaan he kirjoittavat päiväkirjaa, joten he tulevat joka tapauksessa kirjoittamaan paljon tuntien aikana. Kunhan näen tilat voin vielä vaihtaa taktiikkaa joidenkin aktiviteettien kohdalla, sillä 50 oppilaan liikuttelu paikasta toiseen ei välttämättä tule toimimaan siten miten sen alunperin mielessäni näin. Yleisesti ottaen yritän varmasti saada opiskelijat vaihtamaan ajatuksia keskenään, mm. ryhmätyönä, brainstormingia, mutta suurimmaksi osaksi minä tulisin olemaan äänessä.

Toinen luentojakso, myös 2x45', olisi PCR yleistä (kertausta) ja erilaiset tekniikat. Siinä opiskelijat tulevat olemaan enemmän mukana, sillä ajatuksena on ensin antaa heidän brainstromata PCR:n eri aspekteja ja mitä kaikkea siihen tarvitaan, näyttää hyvä havainnollistava video ja ehkä saada heidät taululle mukaan kokoamaan PCR:n perusideaa sykleineen lämpötiloineen ja komponentteineen. Erilaisten tekniikoiden suhteen mielekkäämpää olisi opiskelijoiden itse löytää jotakin tietoa näistä eri menetelmistä, tuoda ne tiedot flinga-nimiseen boardiin, jonne heidän kokoama tuotos voidaan sitten jaotella aiheiden mukaan ja käydä yhdessä läpi. Ajatuksena tämä kuulostaa hyvältä, mutta vielä itse käytännön sovellus ja tekniset vaiheet olisi hyvä käydä läpi vielä opettajien kanssa, ennen kuin päättää kokonaan opetusmenetelmästä. Flinga olisi vain yksi sellainen interaktiivinen menetelmä, joka saisi opiskelijatkin osallistumaan ja saisi heidän kiinnostuksensa, koska he pääsevät osallistumaan opetettavaan materiaaliin.