6. Lähipäivien jälkipuintia, osa 2 (24.3.18)

Lauantai-aamu alkoi tuhdilla ja perusteellisella paketilla siitä, mitä kaikkea tämä amisreformi tuo tullessaan, mikä kaikki muuttuu ammatillisessa koulutuksessa ja miten niihin valmistaudutaan.
Opinnoissa päätöksentekoon osallistuu niin koulutuksen hallinto, opiskelijan asema (oikeudet ja velvollisuudet) sekä toiminta opetustilanteessa (opettajat). Muutoksia reformin myötä on monia: oppimisen tavat ja ympäristöt, työelämän vaatimusten huomiointi, hakumenettelyt joustavimpia, yksilön osaamisen huomiointi ja oppilaitosten arviointi ja tuloksellisuus. Eli toisin sanoen kaikki muuttuu.
Opettajan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä että nuorten ja aikuisten väliset erot kaventuvat, ryhmät ovat monimuotoisempia, tutkintojen laajuus ja määrä supistuvat, open työ monimuotoistuu - asiantuntijuus korostuu, yhteistyö korostuu -, opettaja muuttuu enemmän ohjaajaksi, taistelu keskeyttämistä vastaan kiihtyy ja työmäärät ja työtavat tulevat läheisempään tarkkailuun. Opiskelijoiden edistymisestä tulee pitää huolta, yksilöllisyys on taikasana ja opiskelijat edistyvät eri tahtiin. Opetusta tulisi muuttaa myös työelämäpainoitteiseksi: on vastattava nopeasti työelämän tarpeisiin, opettajan ammatillinen osaaminen korostuu ja opiskelijoiden osaamisen hankkiminen ja osoittaminen on edelleen tärkeää.

Lopun päivää teimme parityönä esitystä, jossa kerromme mitä arvoja opettajan työssä itse koemme tärkeimpänä. Kun lähti miettimään arvoja, niitä tulikin aika pitkä lista:
- myönteinen ihmiskäsitys - suvaitsevaisuus
- yhteisöllisyys - hyvät tavat ja vastuu toiminnasta
- ympäristövastuullisuus (oman työympäristön siisteys ja luonnon arvostaminen)
- oma-aloitteisuus ja luovuus (työn arvostaminen ja tiedon hyväksikäyttö)
- oppimimsympäristöstä huolehtiminen
- ihmisarvo: ihmisen kohteleminen on itseisarvo
- oikeudenmukaisuus: tasa-arvo, yhdenvertaisuus
- totuudellisuus: rehellisyys, kunnioitus, avoin keskustelu
- vastuu ja vapaus: arvomaailman kunnioitus, lainsäädäntö
- tasapuolisuus
- kriittisyys
- avoimuus
- vastuullisuus
- toisten huomioon ottaminen
- ryhmässä toimiminen ja verkostoituminen
- sitoutuminen, lojaalisuus
- kannustaminen
- luottamus

Luultavasti jotkut listatuista sopivat hyvin yhteen, joten päädyimme seuraaviin 10 arvoon, joista aiomme pitää myöhemmin lyhyen power point-esityksen:
Suvaitsevaisuus, Totuudellisuus, Kunnioitus, Yhteisöllisyys, Vastuullisuus,
Sitoutuminen, Oikeudenmukaisuus, Kriittisyys, Myötätunto ja Yhdenvertaisuus.

6. Lähipäivien jälkipuintia, osa 1 (23.3.18)

Opekoulutuksen viimeiset lähipäivät ovat takanapäin. Maaliskuun päivillä saimme kuunnella tuhtia annosta erilaisista säädöksistä, laeista ja tekijänoikeuslaista, sekä ammatillisen opettajan uudistumisesta. Tietoa tulikin enemmän kuin arvasikaan, tavallaan se on hyvä päättää opinnot näin työntäyteiseen viikonloppuun.

Luennointi tekijänoikeuslaeista oli hyvä ja tuotti paljon kysymyksiä ja keskustelua siitä mikä on oikein ja mikä ei. Henkilötietolaki ei ole sama asia kuin tekijänoikeuslaki. Tekijänoikeus = luovan työn suoja, ja suoja syntyy heti kun teos on luotu. Opettajille tämä on tärkeää sillä me valmistelemme materiaalia, käytämme toisteken tekemiä materiaaleja ja ohjaamme tulevaisuuden tekijöit ja käyttäjiä. Oikeudenhaltija on henkilö, joka omistaa oikeudet tai jolla oikeudet johonkin teokseen on hallinnassa. Tekijänoikeussuojan saa teos jos se on kirjallinen ja taiteellinen sekä itsenäinen ja omaperäinen. Yhteisteokseksi kutsutaan sellaista, jonka tekemisessä on ollut mukana monta tekijää, tällöin tekijänoikeus on tekijöille yhteinen, esim oppikirja tai -materiaali. Yhteenliitetty teos on taas sellainen jonka tekijät luovat oman osuutesa itsenäisesti, esim. kuvitettu kirja. Tekijänoikeus suojaa luovan työn tulosta, eikä tee vaatimusta materiaalin suhteen, eli jopa silloin kun teos on tehty lumesta tai hiekasta. Tekijänoikeus ei kuitenkaan suojaa ideaa, periaatetta, logiikkaa, juonta tai tietoa. Kuvattaessa tekijänoikeudet syntyy valokuvaajalle, ei kuvattavale. Kuvaaminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin kuvan käyttö ja kuvan julkaisu jostakin henkilöstä ei saa loukata kuvattavan henkilön kunniaa tai yksityisyyttä.

Vertaisryhmän jäsenten tuottama esitys Sora-lainsäädännöstä, tasa-arvosta ja niiden näkymisestä oppilaitoksissa tuotti myös kommentteja ja pohdittavaa. Itseäni erityisesti kiinnostaa tietää vielä lisää siitä, miten yhdenvertaisuutta edistetään ammatillisissa kouluissa, miten se näkyy arkipäivässä vai onko tilanteita, joissa toimitaan periaatteiden ja ammattietiikan vastaisesti.

HEKS3

HEKS3 itsearviointi liittyy ammatillisen opettajan ammattitaitovaatimuksiin ja osaamisen kriteereihin. Omaa tähän astista osaamista ja kehitystä arvioin näihin vaatimuksien ja kriteereiden suhteen.


1. Ammatillisen opettajan toiminta rakentuu ammattikasvatuksen tietoperustalle
Tietoperustalla tarkoitetaan pedagogista käyttöteoriaa ja toimintaa. Oppimiskansioon kirjoitin omaan opetustyöhön liittyvän käyttöteorian.
Käyttöteoria kehittyy sitä mukaa kun toimii opettajana, saaden vaikutteita siitä millaisena opettajana itseään pitää, millaista pedagogiikkaa haluaa toteuttaa ja millaiset arvot sen taustalla ovat. Yksinkertaiset kysymykset opetusta laadittaessa on hyvä pitää mielessä: Miksi opetetaan ja miksi opitaan? Mitä opetetaan ja mitä opitaan? Miten opetetaan ja miten opitaan? Opetus ja oppiminen on oltavaa mielekästä sekä opettajalle että oppijoille. Voidaan teorisoida paljonkin miten opetus ja oppimisympäristöt ja oppijoiden tietotaito ja asenteet vaikuttavat oppimisen tehokkuuteen, mutta kun mietitään mikä on tärkeintä jokaiselle oppikerralle, on nuo peruskysymykset mielestäni niitä, joihin palata. Oppimistilanteessa kuitenkin aina on tärkeintä oppijan oppiminen ja oppimisen mielekkyys ja tarkoitus.
Oma käyttöteoria varmasti kehittyy kun saan enemmän opetuskokemusta, ja kun on saanut opettaa samaa ryhmää tai samassa työpaikassa, jolloin opetuksen kehitys olisi luontevaa ja väistämätöntä. Aloittelijana tulee ensin keskityttyä enemmän oman aihealueen ympärille, myöhemmin oppijoiden tarpeet tulevat otettua paremmin huomioon. Kokemusta vaaditaan mm. ongelmanratkaisukykyjen parantamiseen ja oivallusten lisääntymiseen.


2. Ammatillisen opettajan toiminta on eettisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti perusteltua
Ammatillisen opettajan toiminta perustuu omaan ammattitaitoon ja opetustyön arvopohjaan. Opettajalta edellytetään jatkuvaa oman ammattitaidon ylläpitämistä. Opetustyötä koskevat lainsäädännöt ja normit määrittelevät opettajan perustyön. Ammattietiikka kuitenkaan ei synny ulkoisesti vaan perustuu sisäistettyyn käsitykseen ammatin moraalisesta vaativuudesta.
Vastuu omasta osaamisesta pysyy siis opettajalla itsellään ja uskonkin että tarvittaessa tulen ottamaan lisäkursseja ja kerään tietoa ammattialaan liittyen. Opekoulutuksen kautta syntynyt syvällisempi tietoisuus opetustyöhön liittyvistä lainsäädännöistä auttaa luomaan laadukasta opetustyötä.
Opettajalla on rooli myös oppijoiden myönteisissä oppimiskokemuksissa ja oppijan itseluottamuksen ja sosiaalisen vastuullisuuden vahvistamisessa. Arvioinnin tulee olla vastuullista ja yhdenvertaista ja opettajana minulla on vastuu oppijan kehityksestä ja oppimisesta. Käytännön työssä nämäkin vastuut ja roolit vahvistuvat ja kehittyvät ja määrittävät minua opettajana.



3. Ammatillinen opettaja kehittää osamistaan systemaattisesti arvioiden ja monipuolisesti dokumentoiden yhdessä työelämän, opiskelijoiden ja kollegojen kanssa

http://www10.edu.fi/ammattipeda/?sivu=opettajan_osaamisen_kehittaminen
Ammatillisessa koulutuksessa korostunut opiskelijalähtöisyys ja osaamisperusteisuus poistavat opettaja- ja sisältölähteistä ajattelua. Opettajilta vaaditaankin nykyään vahvuuksia eri osa-alueilta ja kehittää näitä alueita jatkuvasti. Enää ei riitä vain substanssiosaaminen ja pedagogiset taidot, on myös hallittavat oman osaamisen ja työelämän kehittymistä ja olla vahvasti mukana työyhteisö-osaamisessa. Uskon että olisikin mielekästä olla mukana tunnistamassa ja kehittelemässä koulutuksen kehittämisen kohteita, sillä oppijoiden oppiminen on edelleen opetuksen päämäärä. Näkisin itseni tulevaisuudessa opetustyöhön liittyvissä kehitysprojekteissa ja opetustyön uudistamisessa. Vaikka muutoksia on jo nyt syntymässä ja uusia menetelmiä ja ideoita ja taitoja ollaan omaksumassa, suuret rattaat pyörivät hitaasti ja muutosten vaikutukset tulevat näkymään vasta pitkän ajan kuluessa.


4. Ammatillinen opettaja käyttää ja kehittää oppimiskeskeisiä ohjaus-, opetus- ja arviointimenetelmiä yhdessä työelämän, opiskelijoiden ja kollegojen kanssa
Oppimiskeskeisten menetelmien ainoa, itsestäänselvä, päämäärä on oppijan oppiminen ja oppimisen näyttäminen työelämässä. Varsinkin nyt amisreformin mukana tulleissa ohjeistuksissa muistutetaan opettajia kuinka tärkeää on opiskeluprosessien henkilökohtaistaminen ja opiskelijakeskeisyys. Ehkä olen vielä liian noviisi ja idealisti, mutta en tiennytkään että koulumaailmassa voisi olla mitään muutakaan lähtökohtaa opetuksien ja arviointien laatimiselle ja toteuttamiselle kuin oppijoiden oppiminen ja parhaan mahdollisen tietotaidon kartuttaminen työelämää varten. On totta, että arviointi tulee olla yhtenäistä ja on totta, että erilaiset opiskelijat oppivat eri tavoin, mutta tässä tapauksessa ei voida laittaa jokaista samaan riviin ja opettaa ja arvioida samalla tavalla. Ehkä näin kuitenkin tapahtuu, koska se on helpointa (?) opettajille ja helpottaa heidän työtään. Kuitenkin oppijat tulisi arvioida ottaen huomioon heidän potentiaalit ja tietotaidot ja motivaatio ja kykeneväisyys kyseiselle alalle. Haluaisin uskoa, että tulevaisuudessa voisin työskennellä samalla tavalla ajattelevien opetushenkilöstöön kuuluvien ammattilaisten kanssa.


5. Ammatillinen opettaja kehittää oppimisympäristöjä ja -prosesseja eri verkostoissa ja yhteisöissäYksilöllisyyden ja joustavuuden edistäminen sekä oppimisperusteisuus edellyttävät oppimisympäristöjen ja -prosessien kehittelemistä. Oppijoita tulee arvioida jatkuvasti ja oppimista tulee tunnistaa. Oppilaitosten oppimisympäristöjä voisi monipuolistaa mahdollisten puuttuvien osaamisten hankkimiseksi, esim. eri oppilaitosten yhteistyönä. Oppijat tarvitsevat hyvää ohjausta opintopolkujen toteuttamiseksi ja työelämään siirtyessä. Työelämä, yritykset, ovat myös yksi iso tekijä monipuolisena oppimisympäristönä; sitä kautta opiskelijat saavat ensikäden kokemusta alan töistä. Monipuolisuus onkin tärkeää oppimisympäristöissä ja -prosesseissa. Reformi jo itsessään pakottaa yritykset ottamaan vastaan opiskelijoita ja koulun ja työpaikan välisiä suhteita onkin ylläpidettävä. Olen itse työskennellyt eri yrityksissä ja minulla on ammatillinen koulutus taustalla, joten muistan ne työharjoitteluajat yrityksissä rikastaneen opintoja ja avanneen silmäni koulutuksen mahdollistamille työpaikoille.
Oppimisprosesseihin kuuluu myös digitaaliset työvälineet, sillä oppiminen on kuitenkin jo enemmän digitaalisesti verkoissa perinteisiin oppimistapoihin verrattuna.Opekoulutuksen aikana olen tutustunut moneen erilaiseen sivustoon, joiden avulla laatia opetuksia varten esityksiä. Hyvänä esimerkkinä Padlet, Prezi, Popplet, Trello, Kahoot, Spark, Youtube. Kaikkia näitä voi käyttää luentomateriaalia valmistettaessa ja monipuolistaen opetustunteja. Omassa opetusharjoittelussa käytin Metropolian omaa Flinga-boardia, joka löytyy netistä kyllä omana interaktiivisena boardinaan myös. Näitä erilaisia sivustoja onkin hyvä pitää mielessä kun seuraavan kerran pääsee laatimaan luentoja.


6. Ammatillinen opettaja kehittää vuorovaikutustaitojaan avoimesti ja luovasti moninaisuutta arvostaen
Vuorovaikutustaitoihin liittyy esim. ammatillisuus, tietoisuus ja ylpeys omasta osaamisestaan. Ammatillisuuteen kuuluu työelämän ja muiden asioiden ja tunteiden erottaminen toisistaan, jotta opettajan ja oppijan välinen kohtaaminen pysyy kontekstissa. Itse koen tulevan opiskelijan lähelle helposti jos tilaisuus siihen tarjoutuu, mutta samalla on muistettava rajat ja kohdata sitten kaikki opiskelijat samalla tavalla, jotta pysyisin toiminnaltani tasa-arvoisena ja yhdenvertaisena. On helppoa olla luontevassa vuorovaikutuksessa oppimista haluavien opiskelijoiden kanssa ja samalla pitää etäisyyttä "takapenkkiläisiin", jotka eivät osallistu tunnilla. Tämä tulee olemaan itselleni haasteellisinta suurempien oppilasryhmien kanssa: olla rohkeampi hiljaistenkin oppilaiden suhteen ja saada kaikki osallistumaan opetukseen. Uudelleenmietityt oppimisympäristöt voisivat myös edesauttaa parempaa vuorovaikutusta ja dialogia. Myönteinen, kannustava ja aktiivinen ilmapiirin luonti on myös edellytys hyvälle vuorovaikutukselle.


7. Ammatillinen opettaja tietää ammatillista koulutusta ja työelämää koskevat säädökset ja noudattaa niitä työssään
Opintojaksokokonaisuudet 2.4 ja 3.2 johdattivat meidät ottamaan selvää syvällisemmin koulutuksen arvioinnista, säädöksistä, laeista, opettajien kelpoisuuksista ja rahoituksesta. Näitä tietoja en olisi itsekseni osannut edes hakea ilman opekoulutusta ja nyt tunnen ymmärtäväni paljon paremmin koulutukseen liittyvistä säädöksistä ja miten ne vaikuttavat opettajien työhön, opiskelijoiden koulutukseen, arviointiperiaatteisiin, opetuksien laadukkuuteen ja koulujen menestymiseen


8. Ammatillinen opettaja rakentaa yhteiskunnallisena vaikuttajana edellytyksiä tulevaisuuden ammatilliselle koulutukselle
Opintojaksolla 3.1 opimme Twitterin käyttöä ja seuraamaan koulutukseen liittyvää keskustelua. Twitterin kautta tietoa jaetaan todella paljon ja siellä voi seurata keskusteluja ja osallistua niihin myös itsekin. Lähdinkin liikkeelle seuraamalla opetusministeriä ja joitakin ammatilliseen koulutukseen liittyvien päättäjien ja opettajien postituksia ja twiittasin itsekin ahkerasti opintojaksoa varten reilusti yli parikymmentä twiittiä. Koulutukseen liittyvää uutisointia ja keskustelua on tullut todella runsaasti alkuvuodesta asti, varmasti amisreformin myötä enemmän kuin mitä yleensä. Twitter on ehdottomasti yksi hyvä vaikutuskeino suoraan päättäjiin ja muihin koulutuksesta kiinnostuneisiin tahoihin. Aloittelevana opettajana on mielestäni tärkeää olla tietoinen siitä, mihin suuntaan keskustelu koulutuksesta jatkuu ja mitkä ovat tulevaisuuden näkymät, millaisia muutoksia tulee ja voiko niihin vaikuttaa. Tulen jatkossakin seuraamaan keskustelua ja käyttämään Twitter-tiliäni ahkerasti.


9. Ammatillinen opettaja ohjaa opiskelijoita valmistumaan ja työllistymään sekä tukee heidän valmiuksiaan yrittäjyyteen
Reformin myötä opiskelijoilta edellytetään aiempaa enemmän itseohjautuvuutta ja kykyä arvioida omaa osaamistaan. Ammatillinen opettaja lisää omalla toiminnallaan tätä itseohjautuvuutta ja auttaa opiskelijaa näkemään mitkä ovat hänen vahvuutensa ja mistä asiosta tulee hankkia enemmän tietoa. Opettajan rooli varsinkin koulutuksen loppua kohden onkin enemmän ohjaavaa kuin opettavaa. Alussahan opiskelijat ovat riippuvaisia opettajan toiminnasta ja tarvitsevat paljon palautetta. Palaute auttaa opiskelijaa syventämällä heidän omaa näkemystään ja itsetietoisuutta. Oppilailta vaaditaan myös itsearviointia, joka parhaimmillaan voi olla yhdessä oppimista ja jaettua asiantuntijuutta.
Opettajilta vaaditaan paljon aktiivisuutta, jotta he mahdollistavat oppilaiden valmistumisen ja työllistymisen. Hyvät kommunikaatiotaidot, luottamus opiskelijaan, jatkuvan palautteen antaminen ovat kaikki tärkeitä ominaisuuksia opettajalle jotta oppilas oppii ja kehittyy ja valmistuu ja löytää valmistututtuaan työpaikan. Opettajan tulee olla myös aktiivinen työharjoittelun hakuprosesseissa ja auttaa parhaansa mukaan opiskelijoita löytämään heille työharjoittelupaikat. Opettajan omat suhteet alan yrityksiin ovat tärkeitä, toimien linkkinä koulun ja työelämän välillä.
Oppilaitosten tulisi tehdä yhteistyötä yritysten kanssa, jotta opiskelijat pääsevät tutustumaan heidän toimintaan ja syventämään ymmärrystä oman alan työllisyysmahdollisuuksiin. Opiskelijoita voidaan tukea yrittäjyyteen lisäämällä mahdollisesti alaan liittyviä opintojaksoja, tekemällä vierailuja yrityksiin ja houkuttelemalla yritysten edustajia luennoijaksi.
Omalla alallani yrittäjäksi päätyy todella harva, suurimmaksi osaksi valmistuneet aloittavat jatko-opinnot, päätyen yliopistoihin tutkimusryhmiin väitöskirjaopiskelijoiksi tai yrityksiin töihin. Jatko-opintoihin voisin kuvitella ohjaavani sellaisia opiskelijoita, joilla selvästi on potentiaalia toimia tutkimuksen parissa, jotka ovat todella motivoituneita ja erityisen kiinnostuneita tieteen tekemisestä ja alalle soveltuvia. En kuitenkaan sokerikuorruttaisi tutkijaksi pyrkivän tulevaisuudennäkymää, tekisin sen hyvin selväksi millaista jatko-opiskelijan/tutkijan arki olisi työn ja rahoituksen suhteen. Oman alan suhteen paljon tarvitaan aitoa kiinnostusta alaa kohtaan, jotta siinä pärjää. On oltava kykeneväinen monipuolisuuteen, omaksuttava nopeasti uudenlaisia työmenetelmiä ja työskenneltävä englanniksi, sillä suurimmaksi osaksi oman alan työpaikat, yliopisto ja yritykset, ovat kansainvälisiä.

Mitä tulee omaan opettajuuteen, omiin valmiuksiin toimia ammatillisena opettajana/ohjaajana ja koulutuksen parissa työskentelyyn, sanoisin olevani hyvinkin motivoitunut ja valmis tekemään työtä omien taitojen kehittämiseksi. Ohjauskokemusta tulen saamaan tänä kesänä kesätyöntekijää ohjatessa labratöihin. Toivoisin saavani mahdollisuutta antaa luentoja tms tunteja tulevaisuudessa, ammattikouluissa, ammattiopistoissa tai vastaavissa oppilaitoksissa.

amm

allE